Sterilisaatio

Yleistä sterilisaatiosta

Sterilisaatio on pysyvät ehkäisymenetelmä, sekä ainoa ehkäisymenetelmä Suomessa, jota säädellään lailla. Steriloimislaki on vuodelta 1970, jonka jälkeen siihen on tehty muutoksia useita kertoja.

Steriloimislain mukaan henkilö on oikeutettu sterilisaatioon, jos hän täyttää yhden tai useamman seuraavista ehdoista:

• kun hän on synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta;
• kun hän on täyttänyt kolmekymmentä vuotta;
• kun raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä;
• kun hänen mahdollisuutensa muulla tavoin ehkäistä raskaus ovat epätavallisen huonot;
• kun on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika;
• kun hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia; tai
• kun henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän sukupuolen mukaisessa roolissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilastoi steriloimisten lukumääriä. Vuonna 2018 naisten sterilointeja tehtiin n. 4 550. Steriloinneista 63,2 prosenttia tehtiin miehille.

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Sterilisaatio toimenpiteenä

Sterilisaatio voidaan suorittaa joko naiselle tai miehelle. Naiselle sterilisaatio tehdään perinteisesti laparoskopialla eli vatsanpeitteiden läpi tapahtuvalla tähystysleikkauksella ja se tehdään nukutuksessa. Tällöin tavallisesti munanjohtimiin asennetaan metalliset klipsit. Miehelle sterilisaatio voidaan tehdä paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Lisää tietoa sterilisaatiosta operaationa Terveyskirjaston sivuilta.

Miten sterilisaatio hankitaan?

Sterilisaatioasioissa terveydenhoitohenkilökunta voi käyttäytyä nihkeästi potilasta kohtaan. He voivat kieltäytyä tai jopa valehdella, jotta et saisi sterilisaatiota. Jos kuitenkin täytät yhdenkin steriloimislain ehdoista, niin sinulla on oikeus sterilisoimiseen. Sinun on vaadittava jämäkästi sterilisoimista steriloimislakiin vedoten, mutta jos terveydenhoitohenkilökunta ei suostu siihen, niin sinun on etsittävä toinen sairaanhoitolaitos tai lääkäri, joka siihen suostuu. Hyvällä tuurilla löydät heti ensimmäisellä yrittämällä sopivan lääkärin. Alla olevassa oikeus sterilisaatio-osiossa kerrotaan tarkemmin miten voi toimia, jos terveydenhoitohenkilökunta ei suostu sterilisaatioon.

Voit hankkia sterilisaation omalta terveyskeskuslääkäriltäsi tai yksityiseltä lääkäriltä. Perusasiat tarkistettuaan lääkäri tekee sinulle lähetteen sairaalaan. Sairaalasta otetaan sinuun yhteyttä muutaman kuukauden kuluttua. Jotkut sairaalat tekevät ennen sterilisaatiota gynekologisen esitutkimuksen naisille, jonka jälkeen varsinainen sterilisaatio tehdään parin kuukauden sisällä esitutkimuksesta.

Lähetteen voi myös hankkia yksityiselle sairaalalle tai yksityiselle terveysasemalle, jos haluaa sterilisaation mahdollisimman nopeasti ja on valmis maksamaan siitä huomattavasti enemmän.

Mitä se maksaa?

Hinnat vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti, julkisessa terveydenhuollossa sterilisaation hintahaitari alkaa muutamasta sadasta eurosta, yksityisellä puolella hinta kipuaa noin 2000-3000 euroon. Hinnoissa tapahtuu toki jatkuvasti muutoksia, joten hinta kannattaa tarkistaa aina palveluntarjoajakohtaisesti.

Paljonko se sattuu?

Emme ole saaneet miehiltä tietoa paljonko sterilisaatio-operaatio sattuu, joten jos haluat kertoa sterilisaatiokokemuksestasi, niin ota yhteyttä vapaaehtoisestilapsettomatry(at)gmail.com. Tämä osio on kirjoitettu täysin mielipiteiden nojalta eikä perustu mihinkään tutkimustuloksiin.

Kipukynnys on monilla erilainen ja tämän takia mielipiteitä on paljon, mutta varmasti sterilisaatio tuntuu jokaisella jollakin tavalla. Laparoskopiassa tehdään n. 1 cm pituinen viilto joka paranee muutamassa päivässä ja voi joillakin aiheuttaa pientä kipua, mutta joillakin viilto ei ole kipeä missään vaiheessa. Laparoskopia tehdään nukutuksessa, joten heräämisen jälkeen kivut voivat olla kovempia tunnin ajan, mutta sen jälkeen kivut voivat muuttua siedettäviksi, kuukautiskipua muistuttaviksi. Seuraavana päivänä on yleensä pärjännyt jo ilman särkylääkkeitä.

Yleensä parin päivän päästä operaatiosta on ollut ihmisillä jo aivan normaali olo.

Tarvitseeko operaation jälkeen sairaslomaa?

Kaikki sterilisaatio-operaatiot tapahtuvat päivässä melko helposti, joten sairaslomaa ei varsinaisesti tarvitse. Jos kuitenkin tekee raskasta työtä, niin sairaslomaa kannattaa kysyä pariksi päiväksi.

Sterilisaation hankkineet ovat saaneet operaatioita ainakin seuraavissa sairaaloissa:

• Satakunnan keskussairaala, Pori
• Oulaskankaan sairaala, Oulainen
• Hatanpään sairaala, Tampere
• Tyks, Turku
• Länsi-Uudenmaan sairaanhoitopiiri/Lohjan sairaala (Essure)
• Jorvin sairaala, Espoo

Sterilisaation hankkiminen ulkomailta

Tästä tulee meille usein kyselyjä, mutta emme ole vielä löytäneet ketään ihmistä joka olisi tehnyt sterilisaation ulkomailla. Jos voit kertoa oman tarinasi, niin lähetä se meille vapaaehtoisestilapsettomatry(at)gmail.com

Oikeus sterilisaatioon

Sterilisaatioon on oikeus jokaisella, joka täyttää steriloimislain ehdot. Lääkärit ovat kuitenkin usein tietämättömiä lain sisällöstä tai saattavat tahallaan vaikeuttaa sterilisaatioon pääsyä. Lääkärillä on velvollisuus kertoa sterilisaatioon hakeutuvalle myös muista, vaihtoehtoisista ehkäisymuodoista, mutta niihin ei tarvitse suostua, jos on nimenomaisesti tullut hakemaan lähetettä sterilisaatioon.

Mikäli lääkäri kieltäytyy kirjoittamassa lähetettä sterilisaatioon 30 vuotta täyttäneelle tai muutoin selkeästi ehdot täyttävälle hakijalle, kannattaa ensimmäiseksi neuvotella kyseisen lääkärin esimiehen eli ko. terveydenhuollon toimintayksikön johtavan ylilääkärin kanssa. Jos neuvottelu ei johda toivottuun tulokseen, seuraava toimenpide olisi yhdessä potilasasiamiehen kanssa laadittava muistutus. Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies. Jos muistutuskaan ei johda toivottuun tulokseen, käytettävänä on terveydenhuollon kantelu, joka tällaisessa tilanteessa tehdään oman alueen aluehallintovirastolle.

Sterilisaatioon ei vaadita puolison (ei avio-, eikä avopuolison) suostumusta. Mikäli hakija on avioliitossa, pariskunnalle järjestetään tarvittaessa yhteinen neuvontatilaisuus, jossa hakijan ja hänen aviopuolisonsa kanssa selvitetään, kumman steriloiminen on tarkoituksenmukaisempaa. Aviopuolison osallistuminen neuvontatilaisuuteen ei ole edellytys steriloimisluvan myöntämiselle ja toimenpiteen suorittamiselle. Aviopuolison kielteinen mielipide ei estä hakijan steriloimista.

(Lähde: Raskauden keskeyttäminen ja steriloiminen. Lomakkeet ja täyttöohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle)

Ketkä katuvat sterilisaatiota?

Osa steriloiduista katuu toimenpidettä myöhemmin. Hyvin harva katuvista kuitenkaan hakeutuu sterilisaation purkuleikkaukseen. Suomessa tehdään vain parikymmentä sterilisaation purkua vuosittain.

Sterilisaation purkuleikkaukset Suomessa 1996-2009.

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteri)

Siitä, ketkä tekevät sterilisaatioiden purkuja, on vaikeaa löytää tietoa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan nuori ikä (alle 30 vuotta) näyttäisi altistavan katumiselle myöhemmin sitä herkemmin, mitä lyhyempi aika edellisestä synnytyksestä on kulunut. Kaikenikäiset lapsettomat ihmiset kuitenkin katuvat sterilisaatiota hyvin harvoin. Lapsia hankkineet alle 30-vuotiaat katuvat sterilisointia huomattavasti enemmän kuin lapsettomat ihmiset samassa ikäryhmässä. Näin ollen laki on katumistodennäköisyyttä ajatellen nurinkurinen.

Steriloimislain ongelmat

Sterilisaation ikäraja verrattuna muihin ikärajoihin
Sterilisaation yleinen ikäraja Suomessa, 30 vuotta, on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Ikärajaa voidaan pitää kohtuuttoman korkeana verrattuna moniin muihin oikeuksiin.

Biologiselle vanhemmuudelle ei ole alaikärajaa. Lapsen vanhempana toimiminen vaatii kuitenkin suurta kypsyyttä ja harkintaa enemmän kuin lapsettomana pysyminen.
Perheen ulkopuolisen adoption ikäraja on 25 vuotta.
Avioliiton voi solmia 18-vuotiaana. Avioliiton yhtenä tarkoituksena pidetään perheen perustamista. Yhteiskunta siis tunnustaa jo 18-vuotiaat kypsiksi virallistamaan parisuhteen ja perustamaan perheen.
Abortilla ei ole alaikärajaa. Alle 17-vuotias saa abortin pelkästään ikänsä perusteella, ja käytännössä abortin saa Suomessa aina halutessaan sosiaalisilla syillä. Jokainen voi siis raskaana ollessaan päättää, että ei halua jatkaa raskautta, mutta ei voi halutessaan pysyvästi ennaltaehkäistä raskaaksi tulemistaan milloin tahansa täysi-ikäisenä.
Hedelmöityshoidoilla ei ole alaikärajaa. Yhteiskunta siis tukee hyvinkin nuorten ihmisten vanhemmiksi tuloa lain turvin. Lapsettomuutta ja lisääntymiskyvyttömyyttä tavoittelevia ei sen sijaan tueta yhtäläisesti.
 

Onko sinulla lisättävää meidän sterilisaatio-sivullemme tai haluatko jakaa sterilisaatiotarinasi tai mielipiteitäsi tälle sivulle? Lähetä postia meille osoitteeseen vapaaehtoisestilapsettomatry(at)gmail.com